keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Honbun hallitus esittäytyy!

Kyllä, Honbulla on hallitus! Tässä kirjoituksessa tulevat etäisesti tutuksi hallituksessa vaikuttavat loistotyypit sekä minä. Kannattaa myös käydä vilkaisemassa viime syksyn kirjoituksia siitä, mitä Honbussa oikein tehdään ja mikä on kommunikaation merkitys turpaanvedossa.

Suurin osa Honbun hallitusta selfiekepin läpi!

Aura Piha, päällikkö

Ikäsi, ikäsi karatevuosina ja aloitusvuosi Honbussa
31, 12, 2008

Lempitekniikkasi
Uramawa päähän. Se fiilis, kun onnistut täydellisesti narauttamaan kanssakamppailijaasi ja saat mieltä tyydyttävän litsahduksen kaikumaan dojolla. Ai että!

Mottosi
Honbu ei ole vain maailman paras karateseura. Honbu on maailman paras asia.

Ketä ihailet
Kirjaillija Terry Pratchett: yhteiskuntakritiikkiä parhaaseen komediaan paketoituna! Kamppailupuolella tykkään seurata Stephen Wonderboy Thompsonin ja Michelle Karate hottie Watersonin matseja. Koska karate. :)

Mikä on elämäsi toisiksi tärkein asia (siis Honbun jälkeen)?
Karatepoikaystävä

Montako honbulaista tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?
Ensin yksi hajottaa hehkulangan lisäksi lampun lasin näppärällä uramawalla. Kolme henkilöä lähtee etsimään siivousvälineitä, mutta kaksi jääkin leikkimään ”jakkaria pakkiin”. Yksi yrittää siivota sirpaleita, mutta koska maassa kykkivän oletetaan automaattisesti haluavan painia, ei touhusta oikein tule mitään. Seuran fyysikot jäävät väittelemään Thomas Edisonin suurimmasta saavutuksesta ja sen merkityksestä karaten kehitykseen. Lopulta puheenjohtaja laittaa viestiä Ekille Unisportiin, että voisitteko vaihtaa lampun. Kahden viikon päästä lamppu on maagisesti vaihdettu. 

Jos Honbu olisi merirosvolaiva, mikä olisi sinun tehtäväsi?
Minä olisin tietysti merirosvolaivan kapteeni! Sekä pidetty että pelätty! Seison ruorin vieressä kartan ja kompassin kanssa ja mielessäni lasken exceleitä tai mitä helmitauluja tai laskutikkuja silloin olikaan. Välillä huudan ohjeita, mutta pääosin myhäilen partaani, koska tällä porukalla reissu on ihan smooth sailing!

Julia Kylmälä, varapäällikkö

Ikäsi, ikäsi karatevuosina ja aloitusvuosi Honbussa
29, 2, 2015

Lempitekniikkasi
Yokogeri, mieluiten jonkin hämäyksen jälkeen.

Mottosi
Se mikä ei tapa sattuu vitusti.

Ketä ihailet
Hm, mä en oikeen osaa ihailla ihmisiä, joita en tunne, joten on sanottava että kaikkia Honbun mustia vöitä. Meillä on niin monipuolisesti osaavaa porukkaa, että haluaisin sitten isona olla ne kaikki!

(Niin ja siis tietysti omaa habaani peilistä aina aamuisin.)

Mikä on elämäsi toisiksi tärkein asia (siis Honbun jälkeen)?
Ystävyys, sosiaalisuus, vapaus.

Montako honbulaista tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?
Ei yhtään, honbulaiset ei kuluta treeniaikaa lamppujen vaihtamiseen.

Jos Honbu olisi merirosvolaiva, mikä olisi sinun tehtäväsi?
Mä olisin laivan resident drunk. Nauttisin vapaamatkustajan elämää kasvattaen haaremiani, laulaen ja juopotellen. Juotuani kaikki mukana olleet rommit jo ennen kuin ollaan edes matkan puolivälissä muu miehistö kyllästyisi mun perseilyyn ja viettäisin loppumatkan laivan kellarissa soutamassa paattia eteenpäin ja laulamassa Kumbayaa. Testamenttaisin haaremini Tapiolle.

Vesa Hagström, rahastopäällikkö

Ikäsi
26

Ikäsi karatevuosina
Taitaa olla noin viisi vuotta, tiivistettynä varmaan lähempänä kahta tai kolmea :).

Milloin aloitit honbussa
Syksyllä 2012 mailiarkiston mukaan, tulipahan sekin tarkistettua!

Lempitekniikkasi
Hyvä yritys. Ninja ei koskaan paljasta tekniikoitaan.

Mottosi
Kaikilta turpaan tasapuolisesti.

Ketä ihailet
 Yhtä Simoa vaan.

Mikä on elämäsi toisiksi tärkein asia (siis Honbun jälkeen)?
Koti mihin mennä nuolemaan haavojaan

Montako honbulaista tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?
Yksi, honbulaiset on viksuja.

Jos Honbu olisi merirosvolaiva, mikä olisi sinun tehtäväsi?
Romminmaistaja

Elina Rouhiainen, sihteeripäällikkö

Ikäsi, ikäsi karatevuosina ja aloitusvuosi Honbussa
29, 2, 2015

Lempitekniikkasi
Jabi.

Mottosi
Se mikä ei tapa, sattuu ihan helkkaristi.

Ketä ihailet
Tietenkin Auraa, koska holy shit.

Mikä on elämäsi toisiksi tärkein asia (siis Honbun jälkeen)?
Kirjoittaminen. (Netflix?) Kirjoittaminen!

Montako honbulaista tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?
Kaikki. Homma menee kuitenkin painiksi. Kasan ylimmäinen saattaa hyvällä tsägällä yltää lamppuun.

Jos Honbu olisi merirosvolaiva, mikä olisi sinun tehtäväsi?
Lokikirjailija.

Jyrki Innanen, treenipäällikkö

Ikäsi, ikäsi karatevuosina ja aloitusvuosi Honbussa
48, 25, 1992

Lempitekniikkasi
Gyakuzuki!!

Mottosi
Elämä on lyhyt ja sen tarkoitus on onnellisuuden integraalin maksimointi.

Ketä ihailet
Jesse Enkampia. On tehnyt intohimostaan ammatin, jolla saa elannon.

Mikä on elämäsi toisiksi tärkein asia (siis Honbun jälkeen)?
Tästä kysymyksestä huomaa että muilla Honbun hallituksessa ei vielä ole lapsia. :)

Montako honbulaista tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?
Toistasataa. Kun Unidojolla palaa lamppu, se voidaan vaihtaa niin että muodostetaan sen alle Honbu-kasa (c), kaikki ottavat kiinni jostain ja päälllimmäinen vaihtaa lampun.

Jos Honbu olisi merirosvolaiva, mikä olisi sinun tehtäväsi?
Perämies.

Linda Söderlund, Hupitoimikunnan päällikkö

Ikäsi, ikäsi karatevuosina ja aloitusvuosi Honbussa
31, 1 (mutta muut kamppailulajit mukaan laskien ikää olisi 10), 2016

Lempitekniikkasi
O-Soto-Gari.

Mottosi
Ei voi sattua jos ei vuoda verta.

Ketä ihailet
Aamuvirkkuja.

Mikä on elämäsi toisiksi tärkein asia (siis Honbun jälkeen)?
Liian monta asiaa jota kutsun tärkeäksi että alan luettelemaan niitä tässä.

Montako honbulaista tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?
Ei yhtäkään sillä hehkulamput loistaa aina meidän upeutemme voimasta.

Jos Honbu olisi merirosvolaiva, mikä olisi sinun tehtäväsi?
Sanotaan vaikka tähystäjä.

Mika Vestenius, hallintopäällikkö

Ikäsi, ikäsi karatevuosina ja aloitusvuosi Honbussa
30+, 5, 1999/2014

Lempitekniikkasi?
Maahanvienti runttaamalla.

Mottosi?
Se on sitten sen ajan murhe. Jos ei se tapa niin…

Ketä ihailet?
Clint Eastwoodia.

Mikä on elämäsi toisiksi tärkein asia (siis Honbun jälkeen)?
Perhe.

Montako honbulaista tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?
Joukossa tyhmyys tiivistyy.

Jos Honbu olisi merirosvolaiva, mikä olisi sinun tehtäväsi?
Moukari. Jos mikään muu ei auta.

Riikka Haro, graafinen päällikkö

Ikäsi
Vastaus elämään, maailmankaikkeuteen ja kaikkeen muuhun sellaiseen +2.

Ikäsi karatevuosina
Ahhh. Noh. Aloitin karaten jo edellisessä elämässäni Helsingin Meidokanissa joskus 90-luvun puolivälin maissa, jonka jälkeen on ollut muutamakin pitkähkö tauko. Eli ajallisesti 20-vuotta, aktiivisesti ehkä 7-8.

Milloin aloitit honbussa
Varsinaisen karatekotini Honbun löysin 2003, vanhaan hyvään wadoaikaan. Välissä oli useampi vuosi kun en voinut käydä treeneissä mutta erilaisia graafisen suunnittelun hommia olen tehnyt karateharrastuksen ylläpitämiseksi silloinkin. Uuden tulemisen koin keväällä 2014 kun aloitin usean vuoden tauon jälkeen reippaasti suoraan Honbun kesäleirillä. Yllätys oli tietenkin tyylisuunnan vaihtuminen taukoni aikana - ja että rapakuntoisenakin voi selvitä hengissä viikonlopun treeneistä.

Lempitekniikkasi
Lempiharjoittelumuoto on aina ollut kata. Yksittäisestä tekniikasta tällä hetkellä eniten hiomista kaipaa perusjakutsuki jonka harjoittelu on oikeastaan tosi kivaa. Ottelussa bravuurini on peppumawashigeri joka ei taida tosin olla mikään virallinen tekniikka.

Mottosi
Karateen liittyvä mottoni on ”Tyylisuunnat vaihtuu, Honbu pysyy”. Henkilökohtainen tärkeä lauseeni on Bladerunnerista. ”All those... moments will be lost in time. Like tears... in rain.“ eli silleen kaikki häipyy, on vain nyt.

Ketä ihailet
Ihailen kaikkia ihmisiä jotka heräävät aamulla, jaksavat tehdä työnsä, hoitavat velvollisuutensa- ja ovat ystävällisiä ja empaattisia muille. _Ja_ käyvät treeneissä!

Mikä on elämäsi toisiksi tärkein asia (siis Honbun jälkeen)?
Elämäni tärkein asia on elämä, eli perhe (syyni miksi on noita taukoja tullut).

Montako honbulaista tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?
Honbu on jo aikaa sitten vaihtanut led-teknologiaan.

Jos Honbu olisi merirosvolaiva, mikä olisi sinun tehtäväsi?
Brändäys eli tunnusten kuten merirosvolipun suunnittelu, miehistön asusteiden, ulkonäön ja sloganeiden (hARRR!) stailaus sekä seikkailujen visuaalinen dokumentointi - goodwillin ansiosta meidän laivamme on toivottu vieras ja mediassa hehkutettu menestystarina. Luonnollisesti myös aarrekarttojen laatiminen kuuluu meikäläisen tontille.


Tapio Salminen, strateginen neuvonantaja

Ikäsi, ikäsi karatevuosina ja aloitusvuosi Honbussa
33, 9, 2009

Lempitekniikkasi
Kaikki halailut

Mottosi
"Honbu on yksinkertaisesti maailman paras asia"

Ketä ihailet
Vesa Häggström

Mikä on elämäsi toisiksi tärkein asia (siis Honbun jälkeen)?
Shoto

Montako honbulaista tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?
Ninjat ei tarvii valoja

Jos Honbu olisi merirosvolaiva, mikä olisi sinun tehtäväsi?
Oisin varmaan se haaremi, Julian kanssa voi tosin tulla tappelu roolinjaosta. - Voidaan Julia jakaa se.

Pietari Saurama, varajäsen

Ikäsi
Age is an issue of mind over matter. If you don´t mind, it doesn't matter." 34 vuotta.

Ikäsi karatevuosina
1+5. Paljon on tullut kokeiltua myös muita lajeja  viimeisen 15 vuoden aikana.

Milloin aloitit honbussa
Toukokuussa 2014.

Lempitekniikkasi
Mawa(shigeri) pakkiin ja RNC (Rear Naked Choke).

Mottosi
Opettajan työssä vastaan tullut lentävä lause sopii hyvin myös Koryu uchinadiin: "Jack of All Trades is a master of none, but often better than a master of one." Hyvää settiä löytyy niin paljon, että on vaikea olla päällikkö joka osa-alueella. 

Ketä ihailet
Vaikka Nelson Mandelaa.

Mikä on elämäsi toisiksi tärkein asia (siis Honbun jälkeen)?
Perhe ja läheiset ystävät tietysti.

Montako honbulaista tarvitaan vaihtamaan palanut hehkulamppu?
3. Aura potkaisee vanhan lampun mäsäksi, Tapsa vaihtaa uuden lampun tilalle ja Pietari kerää roskat.

Jos Honbu olisi merirosvolaiva, mikä olisi sinun tehtäväsi?
Tähystäjä.

perjantai 22. syyskuuta 2017

Peruskurssin ohjaajat esittäytyvät

Hei kaikki uudet honbulaiset! Tämä tässä on Honbun peruskurssilaisille suunnattu blogi, josta löydät kaikenlaista tietoa Honbussa treenaamiseen liittyvistä asioista, jotka saattavat askarruttaa tässä matkan varrella. Tässä julkaisussa esittäytyvät Honbun peruskurssin 2017-2018 ohjaajat. Aiempiin julkaisuihin kannattaa myös tutustua, erityisesti treenihygieniasta ja salietiketistä (kaksiosainen, toinen puolisko löytyy tästä).

Kaikki Honbun ohjaajat ovat mukavia, ja heiltä voi kysyä treenaamiseen liittyvistä asioista!


Juho

Kuinka vanha olet?
30

Kuinka vanha olet karatevuosina?
5-6

Milloin aloitit Honbussa?
2008

Mikä on lempitekniikkasi?
Tasapeli gyaku tsukin, empi uchin ja hiza gerin kanssa.

Mottosi?
Miksi potkia päähän, kun voi potkia polveen?

Mikä on unelmasi?
Joskus vielä kehittyä hyväksi kamppailijaksi.

Mikä on heikkoutesi?
Korkeat potkut. Eli kaikki yli polvenkorkuiset.

Matias

Kuinka vanha olet?
Syntymästäni on noin 38 vuotta.

Kuinka vanha olet karatevuosina?
Harrastin karatea nuorempana muutaman vuoden, pidin taukoa ja palasin dojolle neljä vuotta sitten. Yhteensä seitsemän ja puoli vuotta karatea, siinä välissä ja sen aikana vähän kokeiluja muissa lajeissa.

Milloin aloitit Honbussa?
Honbussa olen ollut vuodesta 2013.

Mikä on lempitekniikkasi?
Lempitekniikkani on salilla mawashigerin muunnelmat, ei-sosiaalisessa väkivaltatilanteessa taas ihmisruumiin haavoittuvimpien kohteiden manipulointi (vrt. Senshidon periaatteita).

Mikä on mottosi?
Lähimmäksi omaa mottoani tulisi varmasti "Rentoudu, ryhdistäydy." Itselleni tämä oli ensin kamppailutaidon filosofiaa (voimantuoton ja sulavan liikkumisen edellytyksiä), mutta huomasin sen kääntyvän melko pian myös elämänfilosofiaksi.

Mikä on unelmasi?
Sanoisin, että unelmoin paljon eikä unelmieni pintamuotojen tulkintaan varmaankaan tarvita enää syvää freudilaista analyysia. Hieman pinnistäen ja kulttuurista perinteiden ja velvollisuuden tuntoa herätellen sain sublimoitua tällaisen konstruktion: yksilöidä ja sovittaa mieleni riitaisat ja rappiolliset elementit toiminnallisten ja elämänmyönteisten kanssa. Se on unelmani, toisinaan pyrin jopa toteuttamaan sitä.

Mikä on heikkoutesi?
Heikkoudekseni haluaisin sanoa epävakauden. Toisaalta heikkous yhdessä ympäristössä on usein vahvuus toisessa. Siksi kai viihdyn hyvin monenlaisissa ympäristöissä, mutta sopeudun syvemmin hyvin hitaasti yksittäiseen ympäristöön.

Aatu

Kuinka vanha olet?
32 on biologinen ikä

Kuinka vanha olet karatevuosina?
Karateikä on vähän harhaanjohtava, ku aloitin 14 vuotiaana, oon ollu epäaktiivinen ja täystauolla sen ~6 vuotta. Joten ehkä sit 12 vuotta, mut se ei tosiaan näy päälle. :>

Milloin aloitit Honbussa?
Alotin honbussa keväällä 2016

Mikä on mottosi?
Mun motto on ehdottomasti "hi".

Mikä on lempitekniikkasi?
Mun lempitekniikka on se uraken kihon oyojutsun kaato, koska se on elegantti. Ainiin, hitto, röhnögatame tietenkin!

Mikä on heikkoutesi?
Keltaiset turkinpippurit keskiyön jälkeen.

Mikä on unelmasi?
Mun haastattelukelpoinen unelma on olla onnellinen siitä mitä mulla on.

tiistai 16. toukokuuta 2017

Kontrolli

Tässä tekstissä yritän vähän valottaa sitä, mitä tarkoitetaan kontrollilla. Kuten jo aiemmin todettu, en ole tämänkään asian ekspertti, ja tämän tekstin tarkoitus on lähinnä antaa hämärä käsitys siitä, mistä on kyse ja miksi se on tärkeää.


Mitä kontrolli ei ole

Kontrolli ei ole sitä, että

- harjoituksesta riippumatta liike pysähtyy ennen kuin se osuu kohteeseen
- kaikki tehdään aina hitaasti
- lyönnit jäävät vajaiksi
- lyönnit menevät ohi

Niin mitä se nyt sitte on?

"Sitä, että homma on hanskassa! Kontrolli tarkoittaa, että tekniikka on hallinnassa: lyöt ja potkit juuri niin kovaa kuin haluat juuri siihen kohtaan kuin haluat. Kontrolli, voimantuotto ja kohdistus muodostavat toisistaan erottamattoman kolmion."

- Jyrki Innanen, Honbun pääopettaja

Kontrolli on siis sitä, että tiedät, missä harjoituspariasi kohti nopeasti liikkuva kehosi osa on. Kun lyöt, tiedät täsmälleen, kuinka kova kontakti tulee olemaan ja mihin se tulee kohdistumaan. Fyysisen kontrollin kaksonen mentaalisella puolella on valppaus. Valppaus tarkoittaa sitä, että olet varautunut siihen, että jos jotain ei menekään suunnitelmien mukaan, kykenet muuttamaan suunnitelmaasi mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla.

Miksi sitä pitää harjoitella?

Tähän riittää vastaukseksi yksi sana: turvallisuus. Kirjoitan nyt kuitenkin joitain muitakin sanoja. Katsoessasi pitkään harjoitelleiden keskinäistä sparria olet luultavasti pannut merkille, että se voi näyttää hyvinkin raivokkaalta, voimakkaalta ja nopeatempoiselta, jopa vaaralliselta. Jos kuitenkin olet päässyt sparraamaan itse heidän kanssaan, olet luultavasti huomannut, että ei siihen kuolekaan. Eri ihmisillä on toki vaihteleva käsitys siitä, mikä on sopiva intensiteettitaso juuri kamppailun aloittaneelle parille, mutta kukaan kauemmin harjoitellut ei ota peruskurssilaisen kanssa yhtä kovaa kuin mustavöisen kanssa. Tämä on mahdollista juurikin kontrollin avulla. Saatuani itse vihreän vyön olen huomannut, että kauemmin treenanneilta tulee nyt pataan aiempaa enemmän, nopeammin ja kovempaa, mutta ei yhtään vähemmän kontrolloidusti.

Lukoissa kontrolli on ehdottoman tärkeää. Ilman sitä voit murtaa harjoitusparisi nivelen ja aiheuttaa monen kuukauden treenitauon. Ilman kontrollia ns. likaiset tekniikat ovat hyvin vaarallisia, sillä se on niiden pääasiallinen tarkoitus, jos niitä joutuu käyttämään treenien ulkopuolella. Myös haaruksiin potkiminen voi olla vaarallista ihan perussparrissakin - kaikilla kun ei ole alasuojia. Alasuojastatuksesta on hyvä kysyä parilta, ja jos itseltä kyseinen varuste puuttuu, muistuttaa varovaisuudesta.

Kontrollin tarpeelle on olemassa muitakin syitä (esimerkiksi se, että yleinen kehonhallinta on tärkeää itsepuolustuksessa ja kamppailussa, sekä se, että yokogeri-kuvat auringonlaskua vasten ovat ihan super cool) mutta ne ovat tässä vaiheessa vielä toissijaisia.

Todistuskappale A: Puheenjohtajamme ja kanaemomme Aura on erikseen tunnettu myös maalauksellisista
random yokogeri -kuvistaan, joista voi helposti nähdä, miksi kontrolli on siisti juttu.


Miten sitä voi harjoitella?

Kontrollia on tärkeää harjoitella jo ihan alusta asti. Kontrolliksi ei Honbussa riitä se, ettei mikään tekniikka tee kontaktia ikinä. Tekniikan on mentävä perille, mutta harjoitusparia vahingoittamatta.

Käytännössä mikä tahansa harjoitus on kontrolliharjoitus. Joka tekniikka on tarkoitus oppia niin, että kontrolli säilyy alusta loppuun. Toki jotkin asiat, esimerkiksi tasapainoa vaativat potkut, on helpompi ilmaan tehtäessä suorittaa aluksi vain mahdollisimman nopeasti kunnes tarvittavat keholliset taidot ovat kehittyneet riittävästi (tasapaino ja peruskuntokin ovat osa kontrollia, joten niitä kannattaa harjoitella kotona), mutta perussääntönä kannattaa uutta tekniikkaa tehdä hitaasti niin kauan että sen osaa tehdä hallitusti.

Lyöminen on omasta mielestäni vaikein asia oppia kontrolloimaan. On samanaikaisesti sekä päästävä treeniparia ympäröivän näkymättömän voimakentän läpi että tehtävä se niin ettei satu vahinkoja. Honbussa onneksi käytetään kahdenlaisia hanskoja sekä paljaita käsiä! Isot nyrkkeilymunkit ovat oivalliset silloin, kun haluaa harjoitella kohteeseen asti lyömistä. Paksu hanska ei paljoa satu vaikka se tulisikin naamaan tai pakkiin hieman tarkoitettua kovempaa. Paino sanalla hieman - myös nyrkkeilyhanskalla voi saada aikaan verisen nenän tai aivotärähdyksen, jos oikein paneutuu asiaan.

Nyrkkeilyhanskoilla treenaaminen kuitenkin saattaa jättää sellaisen illuusion, ettei lyöminen satu. Onneksi meillä käytetään myös ohuempia grappling-hanskoja, joiden kanssa treenatessa ei totuus unohdu. Nämä kädessä on myös tarkoitus osua kohteeseen, mutta niillä ei ole kivaa tulla lyödyksi yhtä kovaa kuin nyrkkeilyhanskoilla.

Vapaavuoroilla ja itsekseen harjoitellessa kontrollia voi opetella esimerkiksi leikkimällä intensiteetillä - lyöden kohteeseen ensin kevyesti, sitten kasvavissa määrin kovempaa ja kovempaa, kunnes lyö täysillä - nopeudella ja voimantuotolla. Katan ja perustekniikan tekeminen on myös kiva tapa opetella kontrollia, sillä ilmaan tehtäessä tekniikan kontaktikohta on kuviteltava mielessä, mutta ilmaa voi myös lyödä turvallisesti niin kovaa kuin haluaa.

Tärkeä komponentti kontrollissa on peruskunto. Monissa havereissa tekijänä on ollut se, että rankassa harjoituksessa kunto on loppunut, ja tämän seurauksena valppaus on herpaantunut, eikä liikkeitä enää ole jaksettu kontrolloida kunnolla. Parantamalla peruskuntoaan pääsee siis harjoittelemaan enemmän, tehokkaammin ja turvallisemmin. On kuitenkin täysin sallittua - jopa toivottavaa - madaltaa harjoittelun intensiteettiä kunnon loppuessa ja valppauden kärsiessä. Master Kenin hurticane-tekniikka saattaa näyttää aloittelijan silmään tehokkaalta ja siistiltä, mutta on muistettava, että master Ken on yhdennentoista danin mustavyö maailman vaarallisimmassa kamppailulajissa, eikä hurticane näin paljon kokemattomamman tekemänä välttämättä johda yhtä cooleihin lopputuloksiin. 

Stay calm and keep on practicing

Kuulostaako kontrollin oppiminen vaikealta? Se on täysin normaalia. Hyvin harvalla on täydellinen kontrolli joka hetki ja joka tilanteessa. Myös vanhempien harjoittelijoiden kuulee välillä sparrissa sanovan "oho, sori" kun heidän tekniikkansa on mennyt läpi. Olen kuullut, ettei se tarkoita "oho, sori, mä vahingossa löin sua tässä harjoituksessa jossa meidän on tarkoitus lyödä toisiamme", eikä "oho, sori, toi varmaan oli liian kova isku sulle", vaan "oho, sori, tekemäni tekniikka tulikin kovempaa kuin oli tarkoitus". Täydellinen kontrolli ei ole niinkään tavoite, joka pitää saavuttaa, vaan ideaali, jota kohti pyrkiä - joka päivä, joka vyöarvolla, joka vuosi.

Kontrollin opettelussa auttaa todella paljon se, että oppii pitämään päänsä viileänä ja mielensä vakaana tilanteessa kuin tilanteessa. Honbussa opetellaan treenaamaan paineen alla, hengästyneenä ja pää pyörällä - aina kontrollilla.
 

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Vyökoe - uhka vai mahdollisuus?

Kuulin pukkarissa huhuja, että lähestyvä keltaisen vyön vyökoe jännittää joitakin treenaajia. Käyn tässä hieman läpi sitä, mikä vyökoe oikein on ja miten siitä pääsee läpi.



Kannattaako vyökokeeseen mennä?

Kannattaa. Tekniikoiden osaamisesta "tarpeeksi hyvin" ei tarvitse vielä tällä tasolla huolehtia. Keltaisen vyön koe mittaa ensisijaisesti sitä, löytyykö treenaajasta "karate spirittiä", jota voisi luonnehtia oikeanlaiseksi suhtautumiseksi kamppailutilanteeseen. Keltaisen vyön vyökokeen vaatimus on virallisesti, että "liikkeet erottuvat toisistaan".

Mitä vyökokeessa tapahtuu?

Vyökokeen rakenne vaihtelee hieman, mutta käytännössä kaava on tämä:

1. Kokelaat ilmestyvät paikalle ja tekevät, mitä vyökokeen vetäjä käskee.

Siinä se. Keltaisen vyön kokeessa tekniikoiden nimiä ei edes tarvitse muistaa - kokeen vetäjä yleensä näyttää, mitä pitää tehdä. Nimet on toki hyvä opetella aika aikaisessa vaiheessa (oppimista helpottava sanasto löytyy Kauniaisten karaten sivuilta täältä), koska se helpottaa kommunikointia suunnattomasti.

Vyökokeen jälkeen pidetään pieni palautetilaisuus, jossa kokeen vetäjä antaa palautetta suorituksesta. Tähän kannattaa varata aikaa noin 15-30 minuuttia riippuen hieman ryhmän koosta ja muista asioista.

Miten vyökokeeseen olisi hyvä suhtautua?

Vyökoe on virallisin tilanne, joka Honbussa tulee vastaan (ainakin tietääkseni). Toisin kuin normaaleissa treeneissä, vyökokeessa ylimääräinen jutustelu tulisi mieluiten jättää pois. Kommunikoi edelleen parillesi tarpeelliset asiat sekä ilmoita, jos loukkaannut, mutta muuten yritä keskittyä karateen ja suoritukseesi - ja tietysti turvallisuuteen.

Vyökoe jännittää aina. Se on ihan hyvä - jos se ei jännittäisi, ei se olisi mikään koe. Rauhallisuudella ja keskittymisellä pääsee pitkälle, eikä karateura lopu siihen, jos ei pääsekään läpi. Kokeen vetäjä kertoo kyllä, mistä kohtaa suoritus jäi puutteelliseksi. Kannattaa muistaa, että virallisesta ja mahdollisesti hieman pelottavastakin habituksestaan huolimatta kokeen vetäjä haluaa päästää sinut läpi. Hän haluaa nähdä, kun teet parhaasi ja on puolellasi.

Tärkeintä on jättää kotiin nämä kaksi sanaa: "en pysty".

Onnea koitokseen!

perjantai 2. joulukuuta 2016

Training Hygiene

Sometimes this blog will randomly be in English. This is one of those times. This piece was translated by Henrik Marttinen. 

Karate is a contact sport. This means that you will be in very close contact with others during training. That’s why Honbu, like most martial arts clubs, has certain hygiene requirements. In this post I will go through Honbu’s requirements, which also apply to most other martial arts.

Wash your feet, hands and face before training
 

Your feet have probably been in sweaty socks and shoes all day. Karate is practiced on a tatami, which is made of a soft, porous material that easily absorbs scents. During karate you will often have your face pressed against said tatami. Therefore, washing your feet is a service both to you and other trainers. You might also come in close contact with someone else’s feet, e.g. during wrestling. Surely you would like them not to smell like socks?
Washing your hands is also important. We do many things with our hands during karate – grabs, holds, punches. Sticky hands don’t feel as pleasant as clean ones. Please consider your training buddies and wash your hands before training!
Washing your face is a special request for those who use makeup. Karate is practiced in a white suit (gi). Your face might come in contact with your friend’s gi, e.g. during wrestling. It’s considered polite to wash your face of everything that might rub off on your friend’s clothes or gloves.

Keep your nails short

During karate we often grab each other’s hands, arms, body and face. Therefore, it’s good to keep your fingernails as short as possible so you don’t accidentally scratch your friends. You should cut your toenails as well – wrestling and kicking is a lot more fun if your nails aren’t getting in your way. Alternatively, you can tape your nails (preferably with athletic tape) to prevent scratches, cuts and bent or torn nails, but cutting them is probably easier. A good pace would be once a week.


Remove all jewelry

Bracelets, watches, rings, necklaces, earrings, piercings… Anything that wasn’t attached to you at birth. Jewelry can easily snag on clothing and cause danger. Especially piercings can be torn off during training, and it hurts.


Wear sandals to the tatami

Wear sandals between the dressing room and the gym. Otherwise your feet will gather up all kinds of unwanted crap on the way, and your feet will spread it all over the tatami. Nobody wants to train on a dirty tatami.


Wash your gi often

The gi, or the karate outfit, gets sweaty fast. Because karate is, you guessed it, a contact sport where you are in very close contact with your training buddies’ suits, it’s polite to have your suit stink as little as possible. You can wash your gi after every training session or once a week, but less frequently than that generally isn’t very polite.
If you can’t wash your gi after every training session, don’t leave it lying in your bag. Dry your gi by hanging it in an airy place. This also applies to other equipment.

Summary


Hygiene is important in contact sports. By taking care of yours you make it more enjoyable for others to train with you. By following these simple instructions, you can ensure that everyone has a good time.
Stay fresh!

perjantai 30. syyskuuta 2016

Mitä Honbussa tehdään?

Tämä postaus tulee olemaan jälleen kerran vähän kuin lista asioista. Tällä kertaa listauksen aiheena ovat asiat, joita Honbussa tehdään. Niitä voidaan kuvata useammalla tasolla, joista tähän esitykseen on valikoitu kaksi selkeintä. Siihen, mitä kamppailulajeja Honbussa harrastetaan, vastataan honbu.fi-sivulla. (Klikinsäästäjä: Kaikkia. Meillä harrastetaan kaikkia lajeja. Ainakin kaikkia kivoja.)
 

Teoriassa

Honbun agendalla on viisi asiaa, joiden olisi löydyttävä kaikista treeneistä. Listan on kehittänyt Jyrki Innanen.

Turvallisuus
Tämä on aina listan ensimmäinen asia. Honbussa käytetään erilaisia suojia tilanteen mukaan, mutta sen lisäksi turvallisuutta edistetään kommunikoinnilla (ks. aiempi kirjoitus aiheesta), turvallisilla tekniikoilla sekä turvallisuusohjeilla, joita on välttämätöntä kuunnella jos haluaa harjoitella Honbussa.

Hauskuus
Meille tämä on myös erityisen tärkeää. Honbussa harjoitellaan karatea ystävien kanssa, eikä tatamilla ole vastustajia, vain harjoituskavereita. Treeneissä saa nauraa ja siellä saa olla kivaa (ks. aiempi kirjoitus aiheesta), eikä uusien ystävien löytäminen ole kielletty. Vaikka tummempivöiset voivatkin ajoittain näyttää haudanvakavilta ja aggressiivisilta harjoitellessaan, on kyse yleensä kuitenkin eniten keskittymisestä (keskittynyt ja vakava ilme näyttävät suurin piirtein samalta, kun suussa on hammassuojat!).

Kamppailullisuus
Honbussa harjoitettava karate on sekä kamppailullista että itsepuolustuksellista. Joka treeneissä pyritään tuomaan mukaan erityisesti kamppailuelementtejä esimerkiksi sparrin muodossa. Tällä tarkoitetaan yleisesti ottaen sitä, että Honbun treeneissä harvoin tehdään esimerkiksi trikkipotkuja tai muita asioita, jotka ovat kyllä näyttäviä mutta kamppailu- tai itsepuolustustilanteessa epäkäytännöllisiä.

Liikunnallisuus
Pakko se on minunkin myöntää. Honbussa harjoitteleminen on vähän myös urheilua. Treeneissä on tarkoitus tulla hiki ja hengästyä edes vähän. Se on lopultakin aika hauskaa ja hyvin palkitsevaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Honbussa harjoittelulle olisi kuntorajoitus - kuten sanottu aiemmassa postauksessani, kunto kyllä kasvaa ihan huomaamatta treenaamisen ohella.

Yhteisöllisyys
Honbu on yhteisö. Treeneissä pyritään ystävälliseen tunnelmaan, ja perjantaisin rentoudutaan paikallisessa tarjoiluliikkeessä. Välillä myös järjestetään kaikenlaisia leffailtoja, peli-iltoja ja muita tutustumistapahtumia. Mättämisenkin lomassa honbulaiset pitävät tärkeänä sitä, ettei kenellekään jää siitä paha olo. Tämä elementti tukee kaikkia muita elementtejä vetämällä treenaajia yhteen. Karate on ehkä yksilölaji, mutta sen harjoittelu on ryhmätyötä.



Käytännössä

Honbussa harjoitellaan karatea neljällä tavalla

Perustekniikka
Tämä on sitä, kun seistään rivissä ja huidotaan ilmaan opettajan huutaessa numeroita. Perustekniikka opettaa muun muassa voimantuottoa, keskittymistä ja liikkeiden ratoja. Opettajan on tällaisesta helpompi nähdä, teetkö jonkin asian oikein, ja harjoittelijalle itselleen se on arvokasta samasta syystä. Perustekniikkaa tehdessä on hyvä oppia visualisoimaan hyökkääjä - se auttaa hahmottamaan, mihin kohtaan lyönnin olisi tarkoitus osua, mihin tähdätä ja millaisiin hyökkäyksiin torjunnat käyvät. Omasta mielestäni perustekniikka on kivaa, koska siinä on haasteellisuutensa vuoksi niin paljon opittavaa.

Kata
Kata eli liikesarja on vähän kuin perustekniikkaa, mutta ilman että opettaja perinteisesti huutaa numeroita. Kata sisältää sarjan liikkeitä (lyöntejä, potkuja, torjuntoja, kuristuksia jne), jotka suoritetaan tietyssä järjestyksessä. Eri karatetyylisuunnissa katan halutaan näyttävän erilaiselta. Koryu uchinadissa katan toivotaan näyttävän voimakkaalta ja tehokkaalta, eikä kataa tehdessä pysähdellä erityisen paljon.

Kata kehittää samoja asioita kuin perustekniikkakin, mutta hieman eri kontekstissa. Lisäksi katassa on liikkeestä toiseen siirtyminen, jota ei perustekniikkaa tehdessä useinkaan harjoitella. Alun perin kata on ollut tapa harjoitella karatea silloin, kun harjoitusparia ei ole ollut saatavilla, mutta se toimii myös kätevänä muistisääntönä siitä, mitä kaikkia liikkeitä on olemassa.

Pariharjoitteet
Pariharjoitteisiin kuuluvat esimerkiksi futari geikot, drillit, kihon oyo jutsut, goshin jutsu ja tegumit - asiat, joita siis tehdään kahdestaan parin kanssa. Useimmiten pariharjoitteet ovat ennalta määrättyjä, eli joko sekä hyökkäys että torjunta tai jompi kumpi on ennalta määrätty. Näin ei kuitenkaan aina ole - esimerkiksi goshin jutsussa hyökkäys voi olla joko jokin muutamasta valinnaisesta tai mikä vain mieleen tulee, ja puolustukseksi riittää mikä tahansa, mikä toimii.

Pariharjoitteet opettavat muun muassa käyttämään voimaa (sekä tuottamaan että kontrolloimaan), soveltamaan tiettyjä tekniikoita tietynlaisiin tilanteisiin sekä hahmottamaan oman ja parin kehon toimintaa. Pariharjoitteita voi tehdä usealla vastustustasolla, joissa kaikissa on oma hyötynsä. Myös itsepuolustus/senshido kuluvat pariharjoittleukategoriaan.

Olipa siinä paljon japania, en mä ymmärrä noista mitään!
-Ei se haittaa, noita termejä ei tarvitse ymmärtää vielä. Koryu uchinadi -spesifi sanasto on kuitenkin tekeillä, ja julkaistaan tässä blogissa kun se on valmis!

Sparri
Sparraaminen on sitä, kun kaksi (tai useampi!) ihmistä yhteisesti sopivat tappelevansa keskenään. Sparraaminen kehittää soveltamiskykyä, refleksejä, etäisyyttä ja ajoitusta, sekä on lähin tapa simuloida luonnollista kamppailutilannetta. Sparrata voi myös useammalla kovuusasteella ja nopeudella, ja se voi näyttää hyvin vaihtelevalta. Kovuusasteella tarkoitetaan tietysti sitä, kuinka paljon lyöntejä ja potkuja kontrolloidaan. Ihan kevyt sparri on erityisen hyödyllistä alkuvaiheessa, kun aloittelija vielä totuttelee manipuloimaan edes omaa kehoaan, saati sitten toisen ihmisen kehoa. Kovempi sparri taas totuttaa kätevästi siihen, että joskus saa myös itse iskuja hanskoista ja jaloista. (Ensimmäinen kerta yleensä voi sattua vähän, mutta ajan myötä siihen tottuu, ja siitä oppii jopa pitämään! Sparri on kivaa luotettavan kumppanin - tai useamman - kanssa.)

Yhteenveto

Honbun harjoituksia voi kategorisoida muillakin tavoilla, mutta nämä olivat ne, jotka oli helpoin artikuloida sanoiksi. Peruskurssin aikana ei kannata vaivata päätään näillä liikaa, vaan keskittyä pitämään hauskaa ja opettelemaan turvallista treenaamista.

Luokittelematonta treeni-iloa!

maanantai 12. syyskuuta 2016

Kommunikaation merkitys turpaanvedossa



Jälleen kerran: hei kaikki uudet peruskurssilaiset! Teillä on tänään ollut ensimmäinen treeninne, toivottavasti siellä oli kivaa! Tässä postauksessa haluan teroittaa erästä asiaa, joka tekee treenaamisesta varmasti vielä kivempaa kaikille, nimittäin kommunikaatiota. Tätä taisi tulla sivuttua jo jossain aiemmassa postauksessa, mutta aihe on sen verran tärkeä, että ansaitsee oman julkaisunsa.

Karate on väkivaltaan valmistava laji. Väkivaltaan johtaneissa tilanteissa voi olla useita syitä sille, miksi tilanne siihen ajautui - psykiatri Hannu Lauerman sanoja mukaillakseni, yleinen syy väkivaltarikoksiin Suomessa on osallisten keskenään ristiriitaiset näkemykset Kossupullon omistussuhteesta (kriminaalipsykologian luento, 2016). Monet väkivallan syistä palavatkin tarkemmin tarkasteltuna kiinni yhteen ja samaan seikkaan: epäonnistuneeseen kommunikaatioon. Dojolla huono kommunikaatio voi johtaa pahan mielen lisäksi myös vakaviin vaurioihin. Vaikka vahinkoja voi sattua aina, eikä niiltä voi täydellisesti suojautua, voi niiden riskiä kuitenkin pienentää. Yksi tällainen pienennyskeino on luonnollisesti kommunikaatio.

Karatessa oppii monenlaista aina itsetunnosta kehonhallintaan. Yksi asia, mitä karatessa kuitenkaan ei opi (vaikka treenaisi 40 tuntia päivässä), on ajatusten lukeminen. Tämän vuoksi on ehdottoman tärkeää opetella kommunikoimaan treeniparin kanssa. Seuraava lista sisältää asioita, joista on aina sallittua keskustella parin kanssa:

- kuinka kovaa haluat tehdä tekniikkaa
- kuinka kovaa haluat sparrata
- jos jokin osa ruumiistasi on rikki tai vaatii erityistä varovaisuutta
- jos haluat mennä sittenkin lujempaa tai hitaampaa kuin mitä aiemmin sovittiin
- jos kesken treenin sattuu liikaa
- jos pelottaa

Kun parisi kommunikoi sinulle jostain treenaamiseen liittyvästä, esimerkiksi yllä olevista asioista, sinun tehtäväsi on kuunnella ja ottaa saamasi tieto huomioon. Joka tilanteessa mennään sen osapuolen mukaan, joka haluaa tehdä kevyemmin. Vaikka itseä huvittaisi sparrata 90 % voimalla, ja parisi haluaisi sparrata vain kevyesti 10 % voimalla, kompromissinne sparrin kovuusasteesta on 10 %. Sama pätee luonnollisesti myös paritekniikoihin ja kaikkeen muuhunkin. Hiljaa ja hitaasti tekeminen on oiva tilaisuus harjoitella omaa kontrollia ja tekniikkaa. Honbussa harjoitellessa ensimmäisenä prioriteettina on aina turvallisuus. Omia rajoja on kiva kokeilla, mutta tarvitset siihen suostuvan partnerin ja turvallisen ympäristön.

Kuinka sitten kirjaimellisesti muotoilla nämä tarpeelliset kommunikaatiot? Helpoin tapa on esittää ne toteamuksen muodossa: "mä haluaisin tehdä tätä aika kevyesti nyt." Voit myös esittää kysymyksen: "miten kovaa sä haluat mennä?" tai "haluaisitko sä tehdä tätä vähän kovempaa/hiljempaa/hitaammin?"

Huomaa, että kysymykseen "voitaisko ottaa kevyesti" vastaus on aina "totta kai".

Meidän treeneissä ei siis ole tarkoitus pelottaa. On hyvä pyrkiä menemään hieman oman mukavuusalueensa ulkopuolelle aina välillä, mutta se on sinun päätöksesi, ei parisi.

Mukavia treenejä!